Lystsuarelta se alkoi

Suomen Uimaliiton tultua perustetuksi Helsingissä v.1906 ehdotti lyseolainen Väinö Laamanen Woimistelu- ja Urheiluseura Katajalle ajanmukaisen uimahuoneen rakentamista Joensuuhun. Kun myös kaupungin valtuusmiehet innostuivat tuosta esityksestä, niin jo alkukesästä 1907 avattiin Lystsuarella (myöhemmin Ilosaari) kaupungin kustantama, uusi ja kohtuulliset vaatimukset täyttävä uimala.

ilosaari.jpg

Puurakenteisessa laitoksessa oli oma suljettu osastonsa sekä naisille että miehille. Suuremman, eli miesten uima-altaan koko oli peräti 16,7 x 10 m. Jo ensimmäisen kesän käyttö osoitti uimalan tarkoitukseensa sekä erikoisen sopivaksi että myös miellyttäväksi, sillä Pielisjoessa sijaitsevan luonnonihanan Ilosaaren rantojen molemmin puolin vilisevät virrat vaihtavat koko ajan puhdasta vettä saaren suvannossa sijaitsevaan uimalaan viehättäen uintiurheiluun innostuneita kaupunkilaisia. Uimalalle oli käyttöä, sillä uimataito kaupunkilaisten keskuudessa oli perin harvinainen. Niinpä Laamasen vetämään Pohjois-Karjalan ensimmäiseen uimakouluun ilmoittautui heti 60 oppilasta. Koulun päättäjäisissä oli komea uimanäytös, missä lyseolaiset Lauri Hämäläinen ja Antti Varis vihittiin maakunnan ensimmäisiksi vesimaistereiksi.

Tuolloin herätetyn uinti-innostuksen vakiinnuttamiseksi päätettiin Katajan syyskokouksessa 17.10.1907 perustaa kaupunkiin uimaseura. Kuopion läänin kuvernöörin vahvistettua keväällä 1908 sille lähetetyn sääntöehdotuksen, pääsi Joensuun Uimaseura (JoUS) aloittamaan toimintansa.

Joensuun Uimaseurasta tuli heti Ilosaaren valtias ja samalla myös kaupungin hauskuttaja.

Tuolloin Ilosaarella oli JoUSsin toimesta toimintaa, jollaista soisi vieläkin näkevän. Loppukesän kandidaatti- ja maisteripromootiot hurjine hyppy- ja sukellusnäytöksineen sekä Pielisjoen koskissa uimisineen toivat väriä ja jännitystä pikkukaupungin elämään. Heinäkuun lopussa järjestettiin myös Pielisjoen uinti perinteitä noudattaen. Myötävirtaan, mikä tarinoiden mukaan helpotti uimisen suorittamista. Lähtöpaikka oli hieman rautatiesillan yläpuolella ja maali Ilosaaren uimalassa. Matkaa kertyi jokiuimareille reipas kilometri. Pimenevässä illassa soihduin valaistu Ilosaaren vesijuhla oli kenties vuoden odotetuin tapahtuma.

laiturilla.jpg

Ensi vuosikymmeninään JoUS:n toiminnan painopiste oli uinnin- ja hengenpelastuksen opetuksessa ja propagoinnissa. Niissä saavutettiin hyviä tuloksia. Koko maan tavoin myös vesistörikkaassa Pohjois-Karjalassa olivat hukkumiskuolemat yleisiä. Niiltä arvioidaan JoUSsilaisten ennen vuotta 1947 pelastaneen jopa yli 100 henkilöä. Antoihan saavutettu uima- ja hengenpelastustaito haltijalleen rohkeuden hypätä vaikka kaupungin kanavaan vetämään sinne pudonnut kuiville, avuttomien vain katsellessa tapahtumaa rannalta.

Itseoppineita uimareita ja hyppääjiä

Alkuvuosien kilpailutoiminta oli vähäistä ja ahtaissa lauta-altaissa saavutetut ajat vaatimattomia. Joensuussa kisailtiin lähinnä 50 tai 100 m:n vapaauinnissa, 75 m:n hengenpelastusuinnissa, 500 m:n matkauinnissa (= rintauinti) ja taidokkaita temppuja ja suurta rohkeutta vaativissa hypyissä. Vapaauinti oli lähinnä koiraa, sillä sekä crawl- tyyli että selkäuinti tulivat tänne myöhään. Omaa valmennusta ei seuralla ollut, vaan jäsenet oppivat uima- ja hyppytyylinsä lähinnä jäljittelemällä muitten seurojen, etenkin KuUS:n, taitureita.  

Vierailut poikivat vastavierailuja. Ilosaarella käytiinkin tiukkoja ystävyysuinteja jaakkimalaisten, sortavalalaisten ja myöhemmin myös kuopiolaisten kanssa. Etenkin sotien jälkeen tuli viimemainituista rakkaita vihollisia. Niinpä Joensuu- Kuopio-kaupunkiotteluissa oli aina pikkuisen heimovihan ohessa myös suuren vesijuhlan tuntua.

huimahyppy.jpg

Uintiharrastusta levitetään Joensuusta pohjoiseen ja etelään

Seuratoiminnan vakiinnuttua esittelivät JoUSsilaiset taitojaan myös maaseudulla. Ensimmäisellä näytösmatkalla Nurmeksen kauppalassa käynnistettiin samalla sikäläinen uimaopetustoiminta. Niin Lieksassa, Värtsilässä kuin Jaakkimassakin herättivät joensuulaisnäytökset ihailevaa kiinnostusta uintia kohtaan. Näkyvin tulos vierailuista oli Sortavalan Uimaseuran perustaminen v. 1911. Aivan vaarattomia eivät uinti- ja hyppytempaukset olleet, sillä tapahtumapaikat olivat usein tilapäisiä. Esiintyjää saattoi vaania kova virta, uppotukki tai pohjakivi. Eräs huimapää oli Aulis V.A. Könönen, myöhempi Joensuun lyseon rehtori ja kaupunkineuvos, joka lukiolaisena paiskautui veteen niin laivahytin katolta kuin sillan kaiteiltakin yli voimajohtojen.

JoUS tänään - Monipuolista toimintaa taaperoista huippu-uimariksi!

Vuonna 2007 sataa toimintavuottaan juhliva Joensuun Uimaseura eli JoUS on yksi Suomen vanhimmista ja menestyneimmistä uimaseuroista. JoUS on myös yksi vuonna 2006 sadannetta toimintavuottaan juhlistaneen Suomen Uimaliiton jäsenistä. Kuten suuren järven ja joen rannalla sijaitsevan kaupungin uimaseuran kuuluukin, tarjoaa JoUS monipuolista uintiopetusta, -valmennusta ja vesiliikuntaa aina pikkulasten taaperouinnista huippu-uintiin asti. Kilpauintirintamalle JoUS tarjoaa aivan kirkkainta huippua: Iisakki Ratilainen edusti Suomea Helsingin EM-uinneissa. Iisakki pokkasi seuramme ensimmäisen Suomen mestaruuden juhlavuotenamme 2007. Tämän hetken kärkiuimarimme ovat Nea Norismaa: joka on saavuttanut monta aikuisten Suomen mestaruutta perhosuinnissa sekä Veeti Ruohtula ja Miiro Vartiainen: jotka on saavuttanut monta alle 16-vuotiaiden Suomen mestaruus mitalia.

Joensuun Uimaseura ry:n organisoimana on joka viikko uimassa 98 kilpauimaria, 62 harrasteuimaria, 160 perheuimaria, 198 uimakoululaista, 6 erityisuimakoululaista, 133 vesirallilaista, 32 aikuisten tekniikka- ja uimakurssilaista, 50 uimahyppääjää sekä 52 valmentajaa ja ohjaajaa. Näiden aktiivisten uimareiden lisäksi heidän vanhempansa ja muut läheisensä ovat tiiviisti mukana seuran toiminnassa muun muassa kuljettaessaan lapsia ja nuoria uintiharrastukseen sekä osallistumalla ajoittain talkootoimintaan. Jäseniä seurassa on tällä hetkellä 828. Vuosien aikana Joensuun alueella seuran toiminnassa aktiivisesti mukana olleita on jo tuhansia.

JoUS tarjoaa mahdollisuuden monipuolisen vesiliikunnan harrastamiseen kaikille; ikään ja kokoon katsomatta. Jos vesi on sinun elementtisi, on JoUS sinun seurasi! Monipuolisista kursseista löytyy sopiva vaihtoehto jokaiselle vesiliikunnasta kiinnostuneelle.